perjantai 26. huhtikuuta 2013

Veronica Rossi - Paljaan taivaan alla

Paljaan taivaan alla, #1


Ravisteleva kertomus tuhotusta maailmasta ja uudesta alusta
Nuori Aria on elänyt koko elämänsä Haave-nimisessä kaupungissa, suljetussa kapselimaisessa tilassa, jonka ruoka, vesi ja jopa hengitettävä ilma tuotetaan muualla. Kaupungin ihmiset elävät arkeaan virtuaalimaailmassa, jossa fyysinen läheisyys on harvinaista: kaikki elämykset kivuntuntemuksia myöten luodaan keinotekoisesti. Aria ei ole koskaan nähnyt oikeaa taivasta, aurinkoa, tulenliekkejä tai metsän puita.

Ulkopuolella elävä Perry sen sijaan on kamppaillut aina todellisten ja pelottavien haasteiden kanssa. Vaaralliset kulkutaudit, nälkä ja rajut eetterimyrskyt ovat arkipäivää sekä Perrylle että hänen heimolleen. Ekologisen katastrofin kokeneessa maailmassa jokainen taistelee olemassaolostaan ja ihmisyyttä mitataan elämän hinnalla.

Normaalioloissa heidän tiensä eivät olisi koskaan sivunneet toisiaan, mutta yksi painajaismainen ilta piirtää molempien elämänviivat uusiksi. Ariasta ja Perrystä tulee vastentahtoisia liittolaisia ja yhdessä he kohtaavat maailman, jossa kaikki on totta, tunteet paljaita eikä sattumanvaraisuudelle löydy kaavaa.

Paljaan taivaan alla oli kirja jolta en odottanut oikeastaan mitään. Poimin sen sokkona kirjaston hyllystä ilman ennakko-odotuksia. Nyt se on yksi lempikirjoistani. Silti rakkaus ei syttynyt helpolla, kunnolla ihastuin tähän vasta toisella lukukerralla.

Paljaan taivaan alla on piristävä scifi-kirja. Siinä missä Ally Condien Tarkoitettu ja Lauren Oliverin Delirium ovat paljolti toistensa kaltaisia, Paljaan taivaan alla erottuu edukseen. Vaikka elämä vaikeaa onkin, tässä kirjassa ei ole kansalaisiaan täydellisesti sortavaa yhteiskuntaa, eikä rakastuminen ole kiellettyä.

Jos kirjalle joku miinus täytyy antaa, se tulee tylsästä alusta. Alku kestää ja kestää, eikä tapahtumistaan huolimatta imaise mukaansa. Mutta jos taantuman yli pääsee, alkaa lukuelämys.

Paljaan taivaan alla etenee samaan tahtiin päähenkilönsä kanssa. Kun Aria vahvistuu, kirjaan tulee vauhtia. Muutenkin henkilöt olivat ihania ja heihin kiintyi huomaamattaan, niin, ettei lopussa olisi malttanut päästää irti olenkaan.

Paljaan taivaan alla aloittaa Paljaan taivaan alla -trilogian. Sen seuraava osa; Halki ikiyön ilmestyy suomeksi 6. toukokuuta ja viimeinen osa Into the Still Blue, englanniksi 2014.

Arvosana: ♣♣♣♣½

2 kommenttia:

  1. Sain tämän tuliaisiksi–alku tökki hiukan, mutta juoni lähti etenemään siinä missä tuore
    jää luistaa. Tykkäsin. Veronica Rossi osaa esikoiskirjailijaksi kirjoittaa yllättävän hyvin;
    verraten vaikkapa Abigail Gibbsiin (no, Gibbs on kuitenkin vasta niin nuori...)
    niin kirjoitustyyli on huomattavasti parempaa ja dystopiaromanssi etenee hyvin.
    Rossi on onnistunut luomaan uskottavan scifi & dystopia valtakunnan, joka ei (ainakaan minun silmiini) ole kopio mistään–esimerkiksi kuten Delirium ja Tarkoitettu muistuttavat hyvin paljon toisiaan–ja HAAVE on mukavan tuore ja raikas nimi dystopiakaupungille.
    Tämä on parhaita scifi/dystopiakirjoja joita olen lukenut, Nälkäpelin, Outolinnun sekä The Darkest Minds:in kanssa.
    Jospa saisin Halki ikiyön käsiini nyt heti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on minunkin ehdottomia suosikkejani dystopian saralla! Jotenkin niin koukuttava sitten kun alkoi viedä mukanaan <3

      Poista

Kirjaneito kiittää kommentista! ;)